Ulkona IT-loppuotteluista?

Tivian mukaan tarvittaisiin heti 7000 uutta IT-osaajaa työmarkkinoille https://bit.ly/2x4Hlue. Parin vuoden kuluttua osaajapulaa olisi jo 15000. Kansantaloutemme kärsii 3-4 miljardia euroa vajeen takia. Mitä sitten pitäisi tehdä maamme teknologiateollisuutta haittaavalle ICT-osaajavajeelle? Uudelleenkouluttaminen on yksi erittäin hyvä, ja monet tahot yliopistoja myöten ovatkin tarttuneet siihen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sisäänottomäärien nostaminen on toinen esitetty keino. Kolmas ehdotettu keino on vähentää korkeakoulutettujen maastapakoa https://yle.fi/uutiset/3-10123508ja lisätä korkeakoulutettujen maahanmuuttoa. Tai ehkäpä tehtävät pitäisi siirtää ulkomaille, vaikkapa Intiaan?  Mitä muita keinoja voisi olla osaajapulan hallintaan? Entäpä mitkä keinot ovat realistisia lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä?

Siis me saadaan miljardeja lisää kansantalouteen, jos me korjataan tämä

Työvoiman uudelleenkoulutus on tehokas ja joustava tapa muokata olemassa olevaa osaamista vastaamaan nykypäivän tarpeita. Tuttavapiirissäni useampi henkilö on löytänyt uuden mielenkiintoisen tehtävän nimenomaan IT-alalta uudelleenkouluttautumisen kautta. Uudelleenkouluttautumisessa käytetään intensiivisiä kursseja, jotka kestävät muutamista viikoista muutamiin kuukausiin, ja niiden avulla voidaan tehokkaasti muuntaa osaamista lyhyessä ajassa kysyntää vastaavaksi.

Korkeakoulujen sisäänottomäärät voivat tuoda pitkällä tähtäimellä helpotusta tilanteeseen. Paras tulos syntyy, kun tutkinnoissa keskitytään lyhyihin tutkintoihin, kuten kandidaatin tutkintoon, ja jatkotutkinnot varataan tutkimusorientoituneille opiskelijoille. Kun perustutkinnon sisältyy riittävästi käytännön harjoittelua yrityksien kanssa, niin valmistuvilla on näytöt ja osaamispohja siirtyä työelämään. Tutkinnoissa on opiskelijoita jo ohjattukin kandidaatin tutkinnon suuntaan maisterin sijasta, ja muutos on mielestäni hyvä. Pitkä opiskelu julkisesti rahoitetuissa yliopistoissa tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Näen tärkeäksi etenkin tekniikan aloilla mahdollisuuden siirtyä aikaisessa vaiheessa työelämään. Aikainen siirtyminen antaa mahdollisuuden käytännön työn tekemiseen, minkä jälkeen teoriapainoisempi jatko-opiskelu on aivan erilailla hedelmällistä.

Osaakko nää lohkoketjua? Ny ois tarvetta laittaa uusiksi koko tapa toimia.

Onko yliopistomaailma kykenevä adaptoitumaan muuttaviin teollisuuden valmiuksiin riittävän nopeasti? Yliopiston tehtävä on opettaa perusteet opiskelijoille eri teknologioista ja harjoittaa mielellään mahdollisimman laadukasta tutkimusta. Työelämään siirtyvän yksilön syvällisempi perehtyminen uusiin teknologioihin vaatii omatoimista opiskelua. On tapahtunut muutos, emme voi olettaa saavamme koulutustakaan valmiiksi paketoituna. Muutos koskee ihan kaikkia, ei vain kandeja tai maistereita. Uudet teknologiat syntyvät ja muuntautuvat jälleen uusiksi nopeasti, eikä niitä siten ole mahdollista huomioida tutkintouudistuksissa, joiden aikajänne on vuosia. Otetaan vaikkapa esimerkiksi lohkoketjuteknologia – kuinka moni yliopisto Suomessa opettaa sitä?

(Kuva: Photo by Sara Kurfeß on Unsplash)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *